...eli ei sitten vieläKÄÄN! Kaksi epäonnistumista on jo mun luonteenlaadulle ihan liikaa! Näin siis OKK:n tokokokeessa 29.8.2010:

Paikallamakuu 7 (pepun siirtoa, pään kääntelyä + 2 käskyä ylösnousuun)

Seuraaminen 10 (ansaittu, vaikka Helmiksi ei tuntunut kovin hyvältä)

Liikkeestä istu 10 (ansaittu, videolta näytti hyvältä)

Luoksetulo 8,5 (ehkä liikaakin, vauhti oli mielestäni liian hidas ja epävarma, seisominen hidas, maahanmeno Helmiksi huono)

Ruutu 0 (PaskanVitut! Tähtäsi hyvin, lähti VAUHdilla, mutta pysähtyi ruutuun HAISTELEMAAN ja jatkoi siitä vielä matkaa ruudun ulkopuolelle! Lopulta monella käskyllä sain Hempan ruutuun ja maahan, mutta nousi VIELÄ seisomaan, kun lähdin kävelemään kohti. Käskin siis vielä matkalla sen maahan. Loppu olikin ihan kaunis... jep, we have a problem!)

Estenouto 10 (jep, hyvä)

Metallinouto 10 (olisin itse vähentänyt, koska oli aavistuksen vino luovutus. Luovutus vauhtikin olisi saanut olla aavistuksen parempi)

Tunnari 9,5 (Tunari 9,5!!! Ja ihan ansiosta! Luovutus laukalla ihan oikeaan paikkaan, parempi kuin metskussa! wtf!?!) 

kaket 8,5 (liikkuri näytti ne asennot mielestäni tosi tyhmästi sieltä mun ja koiran sivusta niin, että jouduin aina kääntämään pään sinne. Tosi typerää, if you ask me. Noh, ei se meitä häirinnyt. Hemppa teki ihan ok omalla tyylillään, paitsi yks I-S meni I-M. Ja omalla tyylillään liikku sen 10-20 cm...)

kokonaisvaikutus 10 (aiheesta! )

Kokonaispisteet näin ollen 252,5 ja 2-tulos. Tuomarina toiminut Kelhälän Heli pahoitteli epäonnea (?!) ruudun kanssa, koska muuten tykkäsi kovin. Sanoi, että sekä minä että Hemppa ollaan tultu tokoilemaan! Ja näinhän se on. Katsojistakin eräs tuli kommentoimaan, miten kivasti Helmi työskentelee. Mutta kun se ei tälläKÄÄN kertaa riittänyt! Itse täytyy sanoa, että nyt Helmi ei edes ollut parhaimmillaan. Jotenkin seuraaminen tuntui hassulta, vaikkei muut siinä ongelmia nähneetkään... MIelestäni olin itsekin todella jännittynyt ja ohjasin hassusti. Ensi kertaa varten täytyy yrittää unohtaa ne pisteet ja tulokset ja panostaa show-meiningillä esiintymiseen -eli pistetään Hempulan kanssa parastamme!  Ruudun kanssa mietin, että treenien ja koe/leiri tms -tilanteiden välillä on vain kaksi eroa: a) treeneissä en käytä kehänauhoja ja b) treeneissä kukaan muu koira ei ole käynyt ruudussa. A-ongelma ei tunnu realistiselta, koska miksi reagoisi tähän haistelemalla..? Eli päädyn ongelmaan b). Tai sitten on vain jotain, mitä multa on jäänyt missaamatta. Joka tapauksessa; treeneissä pysähtyy, kokeissa tai vastaavissa tilanteissa ei. Ja haistelee. Enkä ole siis piiiiitkään aikaan käyttänyt palkkaa ruudussa. Enkä varsinkaan ole piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkään aikaan palkannut ruoka ruudussa. Saa kertoa ongelman ytimen, jos joku on viksumpi!

Koska agi-kenttä oli vapaa, hilpaisimme sinne Timpan ja Saken kanssa. Virhe! Enää ei mennä koskaan ilman Hannaa aksaamaan! Sain jotenkin koiran paineistumaan tässäKIN ja häiriintyi Saken palkan paikasta tai jostain enkä osannut pitää hommaa kasassa. Voi vittu! ehkä omat kokeen jälkeiset fiiliksetkään eivät olleet parhaat mahdolliset... Nooh, jotenkin onnistuneet suoritukset loppuun ja vielä vähän keppejä ja sitten autolle ruokailemaan. Ei kait kuitenkaan pilattu koko koiraa... toivottavasti! Tule apuun Hannaaaaaa!!! 

 ...eivät ole olleet kummoiset. Ti taidettiin tehdä kotitokoja (en muista mitä) ja keskiviikkona Timpan aksa ja Hempalle vielä Haukkiksen kentän testaus iltahämärissä siilineen kaikkineen. Timpan agi oli taas tosi hyvä. Omaa ohjausta vaan taas kun osais selkiyttää, niin sinnehän se menee minne näytän. Tehtiin semmosta rengas-putki-hyppy*3-putki juttuu ja mä tein jotain askelluksia siinä hyppyjen välissä, joilla on joku nimikin... mutku en mä näitä tiedä . Sit tehtiin vielä niitä puomin alastulokontakteja kosketusalustalla ja koko puomia alastulokontaktejen kanssa. Ja hyvin meni! Kiitoskiitoskiitos Hanna!!!

Hempan kanssa mentiin sitten tokokentälle vielä, vaikka ilta alkoikin kivasti hämärtyä ja siilit olla ruudun vieressä liikenteessä. Onneksi älysi häipyä ennen kuin lähetin koiran. Varmisteltiin siis niitä ruutuja -ja kyllähän ne toimi! Jotain pientä muutakin tehtiin, kaikki ihan ilman paniikkia .

Sitten torstaina saapuivat äityli ja isukki Jaden kanssa kyläilemään! Pitihän se perjantaina Jarpan kanssa kokeilla muistaako vanhus enää mitään reenailuista. Muistihan se! Vauhti oli selvästi hiipunut, patukkaankin kävi vähän semmoisella puoli otteella. Tosin voi olla jo suussa/hampaissakin jotain... Mutta osasi sivulletulon, seuraamisen, liikkeestä istu/maahan/seiso, luoksetulon, noudon, kiertämisen ja ne kauniit kaket, joissa liikkuu vain n.5 metriä eteenpäin . Olipa hauska nähdä, ettei se jampula ihan dementti ole! Äiti kirjasi käskysanat ylös, niin voi sitten Hyvinkäällä reenailla Jampan kanssa. Lupasi tehdä esineruutuakin. Ja niin se Jade sitten sunnuntai-aamuna lähti takaisin etelään... 

Helmin perjantainen kenraali oli surkea! Seuraaminenkin oli jotenkin outoa... Pistän kaiken sen piikkiin, että teimme ennen treenejä lenkin puidulle ohrapellolle ja sieltä jäi vihneitä tms. mahanaluskarvoihin, koska oli semmoisia ihmeellisiä pakkoliikkeitä nähtävissä... Nooh, ei välitetä tästä. Enkä sitten paljon liikkeitä ottanutkaan. Äidin kanssa tehty tunari oli ihan luottamustaherättävä...

Timppa-Timonen oli täpinöissään odottanut vuoroaan remmissa ja lähtikin vauhdilla treeneihin. Heti leikittiin alkuun patukalla. Sitten aloin ottaa perusasentoja, seuraamista... ja voi surkeus taas koiran ilmettä! En todellakaan tiedä, mistä nyt tällä kertaa paineen otti, mutta jostain otti. Ei tahtonut millään tulla sivulle perusasentoon istumaan. Jatkettiin kuitenkin jonkin aikaa ja saatiin kyllä sitten aina onnistuneet suoritukset. Maahanmenot olivat kaikkea muuta kuin nopeita. Noudot ihan ok, niissä kyllä edelleen vähän nousee. Mutta kerta kaikkiaan surkeaa työskentelyä Timpalta. Kunpa tietäisi syyn..?  

Sunnuntaina käytiin illalla treenaamassa Haukkiksen tokokentällä, jotta saatiin ensi sunnuntain koetta varten testattua ruutu... Ja hyvinhän se meni! Pysähdy käsky oli kyllä a-i-k-a voimakas, mutta saatiin hienot pysäytykset. Ekan palkkasin pysäytyksestä, myöhemmin otettiin toinen loppuosan kanssa. Luoksetulot oli myös hyviä. Vauhti oli laukka, mutta kohtuullinen niin, että pysähtyi napakasti p-e-lkästä käsimerkistä! Noudot toimii, aavistus saisi olla lopussa enemmän vauhtia. Tunnari ihan ok... ei tietenkään täysiä pisteitä odotettavissa. Seuraaminen muuten normaalia, mutta ei oikein suostunut vesilätäkköön istumaan  Hyvillä mielin ja kovin odotuksin siis odotellaan sunnuntaita!

Tinde otti samalla reissulla agia. Se on ihan huippu! Keskittyy tosi hyvin tekemiseen ja menee sinne minne ohjaan. Otettiin ekaa kertaa puomin alastulokontaktia. Apuna kosketusalusta, josta on vasta vähän kärryillä. Mutta tosi hyvin toimi. Näitä vaan lisää. Iso kiitos Hannalle koutsaamisesta! 

Maanantaina hakutreenit uudessa maastossa (Auran majalta eteenpäin ja vasemmalle). Hempalle vas. etukulmassa ukko, oik. etukulmaan tyhjä, vas. tyhjä, oikealla ukko, vas. tyhjä ja oikealla ukko. Kolmella ekalla ei ollut kiintoa kaulassa. Ihan nätit pistot tyhjilläkin. Sitten löytö, jolle oli tarkoitus jo kiinnittää kiintorulla, mutta unohdin. Hölmönä sitten laitoin sen kaulaan ennen viimeistä tyhjää... Viipyi melko pitkään tyhjällä ja tuli sitten RULLA SUUSSA!  Noh, mentiin näytölle juoksemaan metsään. Vei mua aika pitkäänkin ennen kuin todettiin ettei siellä mitään ollut... huah! Oma tulkintani on, että tyhjiä ei ole tehty tarpeeksi perusteellisesti ja Hempalle tulee paniikki, että jotain pitää tuoda, kun huudan sitä keskilinjalla. Eli tyhjiä treenaamaan kuntoon! Lähetin sitten uudelleen vielä tyhjälle (ilman kiintoa) ja teki ihan kivan piston. Sitten toiselle puolelle ja sinne se viimeinen löytö. Postitiivinen ajattelu kunniaan; nytpähän on sitten jotain mitä treenata. Helpompi miettiä treenisuunnitelmiakin! Toinen positiivinen asia on se, että Hempulalla kyllä into riittää ja etenee hyvin syvälle, mokan jälkeenkin. Olis vaan kiva päästä tälle syksylle vielä kisaamaan, että nyt sitten tehotreenejä kehiin.

Timolle vain paikalla makuu kotona sisällä. 

Tänään timolle kotipihan viereiseen sänkipeltoon suora jälki, ehkä 50m. Jälkeä ei siis ole tehty sitten Kannuksen leiri erittäin epäonnistuneen jäljen. Eipä ollut häävi tämäkään. Alkoi ihan hyvin ja innolla, mutta sitten vauhti kiihtyy liikaa ja alkaa nostaa nokkaa ylös. Ja silloin hukkuu jälki... Eteni kuitenkin loppuun, mutta ihan viimeisillä metreillä ei enää keskittynyt ja meni jäljestä sivuun. Näin ollen ei löytänyt lopun kippoa. Hetken mietittyäni päätin, että haluan Timpalle onnistuneen lopun, joten tein pienen lenkin takaisin jäljen päälle ja Timppa sitten melkolailla hyörien ja pyörien pääsi rasialle. Voi ****! Eikö tämäkään nyt voi onnistua?! Ja mitä tälle tehdään??? En uskalla hirveästi jarruttaa vauhtiakaan, ettei sitten siitä ota painetta. Mutta ei tällaista kaahotusta ja nokka ylhäällä kulkemista voi hyväksyä. Että mä inhoan jäljestämistä!  

Hempalle vaan jäljen vanhetessa kotipiha tokoa. Vähän seuraamista (perusasennot jostain syystä ihmeellisesti vinoja), luoksetuloa, hyvä liikkeestä istu, kakeja (ei oikein keskittynyt tänään). Joo, huomenna sitten vielä kenraali Haukkiksella... 

 HELMI

Haku

Esineet

Toko

TIMPPA

Jälki

Toko

Agility

 Tänään hallitreeni Helin ja Hannan kanssa. Helmi teki ensin lyhyesti kaukoja. Heti hyvistä palkkaus. Sitten tunnari Helin täysin vierailla kapuloilla. Keskittyi nyt hyvin haisteluun, mutta ei merkannut kunnolla omaa vaikka haistoi sitä. Valitsi sitten aikansa haisteltuaan oman. Eikä nostellut yhtään väärää. Joten olkaamme tyytyväisiä tähän. Metalli hyppynouto käskytyksillä oli ihan hyvä, palautus toki saisi olla tiiviimpi. Paikallamakuu Micon kanssa, no problemos kummallakaan.

Timo aloitti vuoronsa hyppy opettelulla. Jospa tällä kertaa yrittäisi opettaa sen oikean tekniikan ensin... Ihan jees, kun pääsin eroon omasta sähläyksestä. Perusasentoja ja pari pätkää seuraamista. Ihan jees, alkaa tosiaan hahmottaa mistä on kyse ja skarppaa jopa vähän p-i-e-n-e-l-l-ä vaatimisella. Hallissa alkoi olla aika paljon häiriötä muista koirista, joten Timon keskittyminen ei ollut parasta mahdollista. Siksi helpotin ja palkkasin heti hyvästä kontaktista ja keskittymisestä. Pari liikkeestä maahanmenoa. Ja sitten paikallamakuu Ritun kanssa... Alkuun oli hyvin, häiriöstä huolimatta. Kävin palkkaamassa, MUTTA jätin vielä makaamaan. Virhe! Makasi kyllä, mutta meni levottomaksi ja piippasi Rituun päin. Sitten heti, kun oli hiljaa ja katsoi minua menin rauhassa palkkaamaan ja vapautin ruoalle. Voi prrrrkele!  Miksen vapauttanut silloin kun oli hyvä?! Noh, ei näitä sitten enää koskaan!!! Timo hetkeksi pois ja sitten otimme vielä myöhemmin yhden noudon (intoa on -jee!) ja pelkkää leikkiä siitä. Hetsausta patukalle ja kun into siihen loppui, niin ohjaaja heittäytyi myös peliin. Toimii pikku-Timon kanssa!